sunnuntai 15. helmikuuta 2015

RÄSYMATON KIERRÄTYSTÄ

Kirjanmerkki





Suomessa perinteiset räsymatot on kudottu vanhoista tai rikkimenneistä vaatteista ja lakanoista. Kangas leikataan tarkoitukseen sopivan levyisiksi mahdollisimman pitkiksi suikaleiksi riippuen materiaalin paksuudesta ja aiotusta maton paksuudesta. Kude ei saa olla liian hiutunutta ja matto pitää kutoa tiukaksi. Räsymatto on jo itsessään kierrätystekstiili ja tänä päivänä jopa trendikäs.
Minulla oli kirppikseltä ostettu räsymatto, joka ei sopinut väriensä puolesta kotiimme ja oli mielestäni liian ohut sekä päistään kulunut. Ostin sen aikanaan, kun eurolla sain.
Päätin antaa omalle kirppismatolleni kolmannen elämän uusina tekstiileinä. Käytin koko maton ompelemalla siitä pannulappuja, kirjanmerkin, lasinaluset, tyynyn ja pullo-/luistinkassin.
Lasinalusten huolitteluksi riitti moniaskelsiksakilla ompelu kaksi kertaa palojen ympäri. Pannulaput ja kirjanmerkin reunustin vinokaitaleella. Ompelukone ompeli yllättävän hyvin paksua materiaalia ja kestävimmäksi neulaksi osoittautui farkkuneula. Tyynyn kääntöaukko oli ainoa, jossa tarvittiin käsinompelua.
Olen jo tutkaillut yhtä vintillä olevaa mattoa sillä silmällä, josko siitä syntyisi tuolinpäälliset keittiöömme. Pitäisi vain ensin värjätä matto sinisävyiseksi…
  
                                                                          Tyyny


Pullo-/luistinkassi


                                                                    Lasinaluset


                                                                   Patalaput


tiistai 27. tammikuuta 2015

Villahaalari

 























Neuloin Ellenin yksivuotislahjaksi villahaalarin violetinkirjavasta Novitan Nalle-langasta. Tein haalariin kasvuvaraa, sillä neulos on joustavaa eikä haalari roiku päällä. Hihan- ja lahkeensuut on näppärä kääntää. Värin yritin valita niin, että se voisi käydä pojallekin myöhemmin...

Ohje löytyy http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=564






sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Vauvan tilkkupeitto



Tämä on noin neljäskymmenes ompelemani vauvanpeitto. Koko on 60 cm x 90 cm ja välissä on ohuehko vanu. Kankaat ovat enimmäkseen itsevärjättyjä ja painokangastilkut ovat ystäväni Arjan käsialaa.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Muoviharjoitustyöt

Muovista vannesahalla leikattu ja kuumapuhaltinen avulla taivutettu servettiteline.
Kolmesta yhteen liimatusta muovilevystä sahaamalla ja kuumapuhaltimen avulla kierretyt joulukuusenkoristeet.

Avaimenperä.

Korvakorut

Muovisuikaleesta lankakuumentimen (Hot wire strip heater) ja kuumapuhaltimen avulla taivutellut salaatinottimet.

Avaimenperä / kaulakoru, josta saattaa vielä kehkeytyä heijastin.

Metallitekniikan harjoitustyöt


Emaloitu kaulakoru
Emaloinnissa levitetään värijauhetta metallipalan päälle ja sulatetaan jauhe teräslevyllä suojatun sähkölevyn päällä. Korussani käytin kuparilevyä.









Löylykauha
 
Kuparilevystä leikataan pyörylä, jota kuumennetaan kuumapuhaltimen avulla "karpalonpunaiseksi". Pyörylää pakotetaan kuperaksi esim. muovinuijalla aina välillä uudelleen kuumentaen (Foldforming).
Löylykauhan varsi on valmistettu 100 millisestä rautatangosta ja väännetty kierteelle. Varren yläpää on taottu teräväksi ja kuuppaa kiinnitettävä pää litteäksi. Varsi on viimeistelty rasvapoltolla mustaksi. Kiinnitys kuuppaan on tehty kupariniiteillä ja varsiosa upotettu kahvaan porattuun reikään. Kahvan viimeistelyn tein saunasuojavahalla.

 

Makkaratikku

 Makkaratikun varsi ja haarukkaosa ovat 6mm rautatankoa. Haarukkaosa on taottu ja taivutettu ahjossa kuumentaen. Varsi ja haarukkaosan kiinnitin toisiinsa pistehitsauksella. Puukahvaan on porattu reikä ja rautavarsi on kiinnitetty upottamalla. Puukahvan viimeistelyn tein saunasuojavahalla ja metalliosan rasvapoltolla. Metalliosan rasvapolttoon olisi parempi käyttää ruokaöljyä kuin moottoriöljyä. Tämä yksilö jäänee mallityöksi koululle.

 



































 Alumiinilyhty

Porasin leikkaamaani alumiinilevyyn reikiä ja taivutin kaarevan muodon valssauskoneella. Reunojen kiinnityksen tein popniiteillä. Viimeistely teräsvillalla hangaten. Helppo työ.





  Hopearannerenkaat

Taivutin hopeisesta leivoshaarukasta ja lusikasta rannekorut. Kuumensin hopeata hieman ahjossa ja muokkasin sekä naputtelemalla että painelemalla.

 
 
 
 

























 Hopeakorvakorut

Leikkasin kahdesta hopealusikasta varret poikki ja taivuttelemalla sain kahdet eri korvikset. 

 



















 Muinaisketju ja korvikset

Tompakkilangasta valmistetaan lenkkejä, joita yhdistämällä saadaan valmistettua ketjua. Tein ranneketjun sekä korvakorut, joiden pyörylät leikkasin stanssin avulla ja "löin" muotin avulla kuperaksi.



































Ketjun valmistusvaiheita:









keskiviikko 1. lokakuuta 2014

VAHVISTINPROJEKTI

                                 Vahvistin "VanhaRauma"
Tehtävänannon jälkeen ensimmäinen pohdintani oli, minne vahvistin kotona sopisi. Keittiöstä puuttui radio ja kokkailun lomassa olisi joskus mukava kuunnella musiikkia. Päätin tehdä pienen ja näpsäkän vahvistimen, jossa olisi edessä kangas ja kotelo olisi peittomaalattu valkoiseksi.  Keittiömme värien mukaan kankaiden väreissä olisi hyvä olla valkoinen, sininen ja kirsikka. 
Minulla oli kangaskokelmissani raumalaisen kankaanpainajan tekemiä kangaspaloja, joissa on raumalaisia ovia, Kylmäpihlajan majakoita ja tuoleja. Ainoa kangaspala, joka oli riittävän suuri vahvistimen eteen pingotettavaksi oli punapohjainen oven kuva. Vaikka en kovin punaisesta pidäkään, niin päätin tottua siihen. Sinisävyinen majakkakangas olisi ollut täydellinen. 
Maalasin kotelon kookosmaalilla, joten mukana on myös tuoksu...

 













Elektroniikan kytkennät olivat melko selkeätajuiset. Kytkentäohjeet olivat havainnolliset, mutta ensimmäinen kerta on ensimmäinen kerta.
 

















Kotelon suunnittelussa huomioon otettavista seikoista olisin kaivannut kirjallisia ohjeita. Nyt aloittaminen oli hieman hapuilevaa ja mitoissa oli pieniä kömmähdyksiä. Vahvistimien koteloista tuli liian pienet, joten jouduin hiomaan reunoista niille lisätilaa.
  


















Kotelo on siististi tehty. Kookosmaali antaa kuitenkin vain pehmeän suojan, joten koteloa on syytä suojata kolhuilta. Ehkä lakkaan sen vielä jonain päivänä.

 









Oli se palkitseva hetki, kun valmiista vahvistimesta kuului ääni ja balanssikin toimi! 
 













lauantai 27. syyskuuta 2014

Lankatekniikan didaktinen tehtävä


ISOÄIDINNELIÖN VIRKKAAMINEN
6-luokkalaisten kanssa














  

Kuva: Jyrki Luukkonen / Opettaja-lehti


OPETUKSEN RUNKO

* Virkattujen isoäidinneliöpalojen esittelyä oppilaille.
* Googlen kuvahaulla kuvia erilaisista isoäidinneliövirkkauksista.
* Maailman suurimman isoäidinneliöpeiton kuvia Suurkirkon rappusilta ja tarinaa sen syntyvaiheista, miten koulussammekin opettajat ja oppilaat virkkasivat siihen kolme peittoa.
* Mitä kaikkea isoäidinneliöistä voi tehdä, kerronnallisia esimerkkejä.
* Powerpoint-esitys virkkaamisen vaiheista.
* Dokumenttikameralla livenä esitys, kuinka virkkaaminen aloitetaan ja kuinka pylväs virkataan.
* Loru pylvään virkkaamisen vaiheista: "Poika lähti kosioretkelle, otti kukkakimpun, meni tytön kotiin kosimaan, sai tytön mukaansa ja he lähtivät yhdessä kirkkoon, jossa pappi vihki heidät."
* Jokaiselle oma ohjemoniste, jossa sekä kuvalliset että sanalliset ohjeet.
* Kuvallisen ja sanallisen ohjeen "avaaminen" /selittäminen.
* Oman työn suunnittelua paperille.
* Materiaalien hypistelyä ja värien valintaa.
* Virkkauksen aloittaminen.
...

* Palojen yhdistäminen.
* Työn viimeistely, kiinnittimen laitto, vuori- tai taustakangas.

Powerpoint-esitys: