Minulla oli kangaskokelmissani raumalaisen kankaanpainajan tekemiä kangaspaloja, joissa on raumalaisia ovia, Kylmäpihlajan majakoita ja tuoleja. Ainoa kangaspala, joka oli riittävän suuri vahvistimen eteen pingotettavaksi oli punapohjainen oven kuva. Vaikka en kovin punaisesta pidäkään, niin päätin tottua siihen. Sinisävyinen majakkakangas olisi ollut täydellinen.
Maalasin kotelon kookosmaalilla, joten mukana on myös tuoksu...
Elektroniikan kytkennät olivat melko selkeätajuiset. Kytkentäohjeet olivat havainnolliset, mutta ensimmäinen kerta on ensimmäinen kerta.
Kotelon suunnittelussa huomioon otettavista seikoista olisin kaivannut kirjallisia ohjeita. Nyt aloittaminen oli hieman hapuilevaa ja mitoissa oli pieniä kömmähdyksiä. Vahvistimien koteloista tuli liian pienet, joten jouduin hiomaan reunoista niille lisätilaa.
Kotelo on siististi tehty. Kookosmaali antaa kuitenkin vain pehmeän suojan, joten koteloa on syytä suojata kolhuilta. Ehkä lakkaan sen vielä jonain päivänä.
Oli se palkitseva hetki, kun valmiista vahvistimesta kuului ääni ja balanssikin toimi!
